Perinnebiotooppien hoito


Perinnebiotooppien hoito on koko EU-ajan, vuodesta 1995 alkaen perustunut valtion kanssa tehtyihin 5-vuotisiin sopimuksiin, joiden myötä tilalle on maksettu EU-maatalouden erityisympäristötukia. Joinakin vuosina tilan puolesta sopimuksen on tehnyt vuokraviljelijä ja myös Pirkanmaan luonnonsuojelurahasto Kaunis Maa ry.

 

Perinnebiotooppien hoito perustuu vanhakantaiseen maatalouden malliin, joka on ne synnyttänytkin: laiduntaviin eläimiin sekä ihmisen niittoon. Laitumien avoimuutta uhkaavia puita ja pensaita on myös aika ajoin raivattava. Niitto- ja raivausjäte on vietävä biotoopilta pois. Perinteisesti tilalla on ollut kaikkia kotieläimiä. 1980- ja 90-luvuilla pääosassa ovat olleet lampaat, 2000-luvulle tultaessa myös kyyttölehmät ja nykyisin hevoset.

Luontokartoitukset

Tilalla, erityisesti perinnebiotoopeilla, on viimeisten 25 vuoden aikana tehty useita erilaisia luontokartoituksia sekä viranomaisten että vapaaehtoisten toimesta.  

Kaunis Maa ry eli Pirkanmaan luonnonsuojelurahasto, Valkeakosken lintuharrastajat, Valkeakosken luonnonsuojeluyhdistys, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys, Vastedes ry sekä useat yksityiset luontoharrastajat ovat vuosien ajan järjestäneet niitto- ja raivaustalkoita sekä organisoineet lajistokartoituksia kasvien, lintujen, perhosten ja muiden hyönteisten esiintymistä. 

Merkittävimpiä löytöjä on Tampereen hyönteistutkijoiden yhdistyksen v. 2011 vanhasta kivinavetasta löytämä kovakuoriainen, ruskomantukuntikas, joka oli jo julistettu sukupuuttoon kuolleeksi.

Tärkeimmät luontokartoitukset:

Tilan luontoa ja rakennuksia on kartoitettu useissa vaiheissa:

1. Viljo Tuomarlan herbaario 1932-34: noin 170 kasvia käsittävä kokoelma Tuomarlan tiluksilta kerättyjä kasveja. Säilytys Myllysaaren museo, Valkeakoski. Luettelon hyvin säilyneistä kasvinäytteistä laativat Satu Jahn ja Kari Järventausta v 2003. Vertailua nykypäivän kasvilöydöksiin (erityisesti perinnebiotooppien indikaattorikasvit) myös Päivi Kangasniemi, Pirkanmaan ympäristökeskus. 

2. Tuomarlan perinnemaiseman hoitosuunnitelma 1995-99.    

3. Mabin-tutkimus peltomaan pieneliöistä ja mikrobiologiasta

4. Perinnebiotooppien esittelytilaverkosto (Polku mansikkapaikoille) 2003-2005. Pirkanmaan ympäristökeskus ja ProAgria. Toistaiseksi laajin kasvikartoitus, liitännäisenä myös suppea kartoitus niittyluteista (Jyväskylän yliopisto).    

5. Perhoskartoitus 2005-2006, Kari Järventausta

6. Hyönteiskartoitus kivinavetassa 2010-2011, Tampereen hyönteistutkijain seura, Juha Salokannel, Diamina 2012